Kadmin

Sain pari päivää sitten seuraavan hyvän kipukysymyksen.

Tässä viesti.

“Hei.

Kesäkuun alussa tein monena päivänä puutarhatöitä. Haravoin
nurmikolta pensasaitojen leikkuujätteitä, pesin terassin lattia,
leikkasin trimerillä. Sain polttavan kivun käsivarsiini,
yläselkään ja rintalihaksiin. Kolme kuukautta on mennyt
kipristellessä ja erilaisia hoitoja kokeillessa. Nyt sain
tulehduskipulääkekuurin, 2 viikoksi. Hieman on hellittänyt.
Nivelpussin tulehdukseksi tk-lääkäri vaivani lopulta diagnosoi.

Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Olen niin arka vedolle, että
pienikin tuulenhenkäys sytyttää kivun. Infernaalinen yösärky on
helpottanut, käsivarsissa ja yläselässä tuikkii päivisin kipu ja
joskus on oksettavan huono olo. Kuumetta ei ole.
Kiitos, jos kiireiltäsi ehdit kirjoitella. Olen perusterve 70 v. ”

K.K.: Hei kiitos viestistä perusterve 70v

Eli teit siis kolme kuukautta sitten tavallista suuremman pihan ja terassinhoitorupeaman.

Ja toi työrupeama aiheutti sinulle kipuoireen yläkroppaan, joka jatkuu edelleen vielä kolmen kuukauden jälkeenkin.

Lääkäri antoi sinulle lopulta nivelepussitulehdus diagnoosin.

Ja nyt kyselet mitä tehdä?

No kyselet ihan oikeasta paikasta, sillä tuon hyvän selkeän kertomuksesi perusteella voin antaa vinkin yhdestä asiasta mikä voisi olla avuksi.

Eli toi kertomuksesi sopisi hyvin siihen, että toi kipuoireesi tulisi osin tai kokonaan lihaksissasi olevista ärtyneistä triggerpisteistä.

Eli kun rasitit yläkroppaasi liikaa, et vain rasittanut niveliäsi liikaa , vaan rasitit myös lihaksiasikin liikaa.

Kun lihas ärtyy liikaa, niin siihen voi syntyä triggerpistekohtia, jotka aiheuttavat kroonista kipua.

Nämä triggerpistekohdat ovat kohtia jossa on hypersupistunut lihasäikeen kohta.

Tämä kohta itsessään aiheuttaa kipua ja kireyttä ja toimintahäiriötä.

Sen aiheuttama kipu ei usein tunnu siinä itse tp kohdassa, vaan se tuntuu usein siinä nivelessä mitä lihas liikuttaa.

Tämän triggerpistekohdan aiheuttama kipu kroonistuu, koska se ei ole vamma suoranaisesti – vaan se on eräänlainen kramppi.

Oma käsitykseni on, että niiden triggperpistekohtien tarkoitus on aiheuttaa kipua ennen todellisen vamman syntymistä.

Esim jos tekisit jotain liikarasitusliikettä joka aiheuttasi sinulla lopulta vamman esim niveleen.

Niin jo ennen rakenteellista nivelvammaa saisit ärtyneitä tpisteitä jotka aiheuttaisivat sinulle nivelkipua. Ja näistä triggerpisteistä tuleva kipu saisi sinut lopettamaan niveltä vaurioittavan liikkeen.

Tässä yhteydessä tämä tp-kipu olisi hyödyksi.

Nyt ongelma vain on, että monilla käy niin että triggerpisteet tulevat päälle – mutta eivät lähde pois.

Missä tilanteessa ne eivät enää olekaan hyödyksi vaan vain haitaksi.

Ja veikkasin että sinulle kävi siis juuri näin.

Sait ärtyneitä trigerpisteitä tuosta työrupeamastasi ja ne ovat se mikä on aiheuttamassa sinulle kipua edelleenkin, joko pää tai osatekijänä.

Eli tässä kolme vaihtoehtoa mistä toi kipuoireesi voisi olla tällöin muodostunut.

Vaihtoehto 1.

Sinulle tuli rasituksesta erikseen nivelen nivelpussitulehdus ja erikseen lihasten triggerpisteoire.

Eli sait kaksi erillistä kipuoiretta – nivelen rasitusoireen ja lihasten rasitusoireen siitä liiallisesta rasituksesta mitä aiheutit itsellesi.

Vaihtoehto 2

Lihaksesi ärtyivät ennen niveltä ja sinulle tuli ensin tavallaan hyödyllinen triggerpisteoire, mutta se jäi kroonisesti päälle, jolloin sen aiheuttama kireys aiheutti nivelpussitulehduksen ajan kanssa.

Tämä selittäisi miksi lääkärisi sai sen nivelpussitulehduksen diagnosoitua “vasta lopulta” kuten sanoit. Eli ehkä sitä ei ollut alkuun ja siksi sen diagnoosin saanti kesti.

Vaihtoehto 3

Sinulla voisi teoriassa olla vain triggerpistekipujakin.

Eli nivelpussitulehdukset vissiin diagnosoidaan vain oireiden perusteella mittaamatta nivelpussin-tulehdustasoa.

Nyt koska triggerpisteoire voi olla oireiltaan joskus melkein identtinen nivelpussioireen kanssa – niin pelkkä triggerpisteoirekin olisi tällöin mahdollinen vaihtoehto.

Jos veikata pitäisi, veikkaisin että juuri näin on.

Onneksi ei tarvi veikata mitään, sillä voit selvittää hyvin yksinkertaisesti
onko kipuoireessasi lihasperäisistä triggerpisteistä johtuvaa kipua, sillä että yksinkertaisesti poistat lihaksissasi olevat triggerpisteet lääkärien tekemien
ohjeiden avulla jotka löytyvät täältä.

Sitten jos kipusi häviävät tpisteitä poistamalla nopeasti – eli päivässä tai parissa – silloin tiedät että sinulla oli vain triggerpisteoire.

Jos oireen häviämiseen menee viikko tai enempi, silloin sinulla saattoi olla tulehdusta mukana oireessa.

Tosin tässä vaiheeessa sillä ei ole enää mitään väliä varmaan – kun olet siis kivuton.

Okei siinä kaikki.

Parasta,

Karri Koivula

P.S.: Lääkärien alunperin kehittämän ja minun yksinkertaistaman opastuksen siitä miten saat triggerpisteet poistettua – saat täältä näin

Kun kirjoitin eillen kirurgi James Pagetista tein haun hänen nimellään plus “syöpä” ja “lancet” termeillä etsiäkseni lisää hänen syöpään liittyviä tutkimuksia.

Tuota hakua tehdessä google ohjasi minut Englannissa Norfolkissa sijaitsevan Great Yarmoth rannikkokaukaupungin paikallisuutisivustolle nimeltä Great Yarmoth Mercury ja lehden online juttuun paikallisesta James Pagetin mukaan nimetystä sairaalasta.

Lehden uutisjutussa kerrottiin että Lancetin uudessa tutkimuksessa oli paljastunut , että paikallisen James Pagetin sairaalan rintasyöpäpotilaiden kuolleisuus on hoitojen jälkeen englannin suurimmasta päästä ja että olisi selvitettävä lisää, mikä siihen olisi syynä.

Lehti raportoi että James Pagetin sairaala oli koonnut työryhmän selvittämään asiaa. Ja sairaala vakuuttaa että se antaa parasta hoitoa mitä voi antaa.

No tämä artikkeli ei ollut kuitenkaan se varsinainen juttu .

Eli tämän artikelin luettuani, niin sitten näin tämän uutissivuston oikealla laidalla olevassa “luetuimmat uudet jutut” otsikkopalkissa otsikon jossa luki että:

“Mies meni naimisiin unelmapuolisonsa kanssa sairaalasängyssä vain tunteja ennen syöpään kuolemistaan”

Ja oli pakko vielä napsauttaa ja lukea tuo juttu.

Tässä jutussa kerrottiin että Great Yarmothissa asuva 43 vuotias Jonathan Thomas oli saanut syövän edellisen vuoden 2018 lokakuussa ja oli kemo ja säteilyhoidon jälkeen, nyt tämän vuoden heinäkuussa 2019 saanut kuulla lääkääreiltä yllättäen, että alkuun positiivisen tuloksen aikaiseksi saaneesta hoidosta huolimatta, syöpä oli kuitenkin lopulta edennyt terminaalivaiheesen ja että hän kuolisi tähän syöpäänsä.

Lehti kertoi että tällä Jonathanilla oli ollut haaveena naida hoitajaopiskelija tyttöystävänsä, jonka oli tavannut aiemmin hengenpelastajana työskennellessään ja jonka kanssa oli ollut yhdessä 4 vuotta.

Pari oli suunnitellut alkujaan että menisi naimisiin vuonna 2020.

Jonathanin tila valitettavasti meni erityisen kriittiseksi keskiviikona 21 elokuuta 2019 ja näytti siltä että hänen unelmansa naimisiinmenosta ei toteudu ikinä.

Onneksi NNUH eli Norfolkin ja Norwichin Yliopistollinen Sairaala jossa Jonathan oli vuodepotilaana, niin myös kuuli tästä hänen hänen naimisiimenounelmasta ja he halusivat auttaa Jonathanin toteuttamaan unelmansa ennenkuin se olisi liian myöhäistä.

Ja tämä sairaala järjesti siksi päivän varoitusajalla vihkimistilaisuuden tämän Jonathanin sairaalavuoteen äärelle ja Jonathan meni naimisiin unelmien naisensa kanssa torstaina 22 elokuutta 2019.

Vihkiminen tuli kreivin aikaan, koska vain noin puolentoistatunnin jälkeen vihkimisestä, tämä “kuplivan positiiviseksi ” kuvattu Jonathan menehtyi syöpäänsä.

Hän jätti jälkeen tuoreen vaimon lisäksi kaksi lasta.

Paikallaolijat kertoivat lehdelle, että tilanteen surullisuudesta huolimatta Jonathan oli erittäin onnellinen viimeiset tuntinsa.

Todella traaginen tarina.

Oli kiva että sairaala auttoi toteuttamaan miehen unelman ja meni extramailin järjestämällä vihkimisen sairaalassa päivän varoitusajalla –aika uskomatonta extramailin menemistä potilaiden hyväksi.

Mutta en voi ajatella muutakuin että tarinalla olisi ollut suurella todennäköisyydellä onnellisempi loppu, jos sairaala olisi vain mennyt extrametrin hieman aikaisemmin ja hyödyntänyt myös solutason happitasonnostoa syövän hoidossa lisäapuna.

Solutason happitason nosto on yhdessä tutkimuksessa lisännyt syöpäpotilaiden selviytymisastetta 6 kertaisesti – tekniikka on myös vaaraton ja sillä voisi tämähetken tietämyksen mukaan parantaa hoitotuloksia helposti ilman riskejä tai edes suurta lisävaivaa.

Tällä lisätekniikalla tämä jonathan olisi hyvällä todennäköisyydellä toteuttanut unelmansa naimisiinmenosta ja sen lisäksi olisi myös päässyt nauttiman avioliitostaan kunnolla ja olemaan myös isä lapsilleen pidempään ja isoisä sitten mahdollisille lapsenlapsilleenkin.

No kehitys ei ole vielä ihan tässä vaiheessa ja toistaiseksi happitasonnoston hyödyntäminen on tehtävä oma-aloiteisesti.

Tilanne onneksi muuttuu ajan kanssa kun tulee enempi tutkimuksia, jotka vahvistavat tuon ekan läpimurtotukimuksen tulokset.

Parasta,

Karri Koivula

Kun tein pari viikkoa sitten aiempaaa Victoriaaniseen aikaan
ja syöpiin liittyvä emailia , niin löysin samalla
mielenkiintoisen tutkimusraportin, joka oli peräisin
Victoriaaniselta ajalta.

Eli Victoriaanisella ajalla 150 vuotta sitten syövät olivat
harvinaisia, niitä oli vain 10% nykymääristä, mutta niitä oli
silloinkin ja lääkärit hoisivat niitä parhaansa mukaan
ja tekivät tutkimuksia myös jo tuona aikana.

Tuona Victoriaanisena aikana myös kuuluisa Lancet
julkaisu oli jo olemassa ja vuoden 1856 Lancetissa oli
seuraava, sen ajan yhden kuuluisimman kirurgin James
Pagetin tutkimusraportti, koskien hänen
rintasyöpäpotilaidensa keskielinikätilastotietoja
kasvaintyypeittäin.

( Paget J. On the average duration of life in patients with
scirrhous cancer of the breast. Lancet. 1856;1:62–63. )

Eli tämä kirurgi James Paget raportoi Lancetissa
rintasyöpotilaidensa elinikäkeskiarvoja suhteutettuna
kasvaimien kokoihin ja tyyppeihin.

Nämä tiedot itsessään eivät ole mitenkään erikoisia.

Mutta niistä on löydetty merkittävä tieto, kun niitä on
verrattu nykyajan lääkärien vastaaviin.

Eli nykytutkijat ovat verranneet Pagetin kirjaamia
keskielinikätietoja nykyisiin ja todenneet että tuona
Victoriaanisena aikana samantyyppinen ja kokoinen
rintasyöpä eteni paljon hitaammin, kuin mitä se etenee
nykyaikana.

Eli siis syöpää ei vain ollut 90% vähempi silloin –
syöpä myös eteni päälle tullessaan paljon hitaammin.

Tämä syövän hitaammin eteneminen on suuri mysteeri
lääkäreille.

He ihmettelevät että miten on mahdollista että
samanlainen syöpä etenisi hitaammin victoriaanisena
aikana kuin nykyaikana? Syöpä kun ei pitäisi olla
muuttunut mitenkään noista ajoista ja sen pitäisi edetä
samaa vauhtia nykyaikanakin.

No minulla on yksinkertainen selitys tähän mysteeriin.

Eli Victoriaanisilla oli siis hyvin vähän niitä
syöpiä, koska heidän solutason happitaso oli hyvin
korkea keskimäärin sen ajan elintapojen takia.

Ja meillä nykyihmisillä on siis paljon syöpiä, koska
solutason happitasomme on paljon matalempi keskimäärin´
nykyajan elintapojen takia.

No nyt tilanne on se, että koska keskihappitaso oli silloin
korkeampi, niin olisi aika loogista olettaa,
että tämä ero olisi olemassa myös syöpäpotilaidenkin
yhteydessä.

Eli todennäköisesti silloisilla syöpäpotilailla oli
keskimäärin korkeampi happitaso kuin
nykysyöpäpotilailla.

Nyt tämä tekijä selittäisi syövän hitaamman
etenemisen.

Mitä korkeampi happitaso, sen paremmin keho toimii ja voi
siten taistella syöpää vastaan ja sitä kautta hidastaa
syövän etenemistä.

Victoriaansilla syöpäpotilailla se happitaso oli liian
matala syövän voittoon, mutta koska se oli kuitenkin
keskimäärin korkeampi kuin nykysyöpäpotilailla – niin
se johti victoriaansilla ihmisillä syövän nykyaikaa
merkittävästi hitaampaan etenemiseen.

Otetaan tänään kaksi lukijakysymystä.

Ekana kysymys jonka sain viime viestiin, jossa kerroin
saarelaisista jotka melkein kaikki polttavat, mutta eivät
silti kärsi keuhkosyövistä juurikaan.

Kysymys 1:

“Hei,

Missä on lähde kitavalaisten polttamisesta ja
nollakuolleisuudesta syöpiin? ”

Yst terv Marko

K.K.: Hei Marko. Eli Staffan Lindeberg oli tutkija joka tutki
Kitavan saarta.

Hänen varsinainen julkaistu tutkimus koski sydäntautia
ja halvauksia joita ei näkynyt ilmenevän kitavalaisilla
ollenkaan.

Tässä se tutkimus.

J Intern Med. 1993 Mar;233(3):269-75.
Apparent absence of stroke and ischaemic heart disease
in a traditional Melanesian island: a clinical study in Kitava.
Lindeberg S1, Lundh B.

Tutkimus oli nimeltään “Näennäinen halvauksien ja suonien
tukkeutumisesta johtuvan sydäntaudin olemattomuus perinteisellä
Melanesian saarella: kliininen tutkimus Kitavalla.”

80 prosenttia sydänkokeissa olleista poltti tupakkaa, mikä
varmaan kuvaa koko saaren tupakanpolttomäärää.

Sydäntutkimusten yhteydessä he kävivät läpi
suurpiirteisemmin muita sairauksia kuten syöpiä ja
kitavalaisilla ei ollut näkyviä syöpiä tai
oireilevia syöpiä.

He myös tekivä haastatteluja joilla lisäselvittää
syöpien määrää ja kuulemma joskus jollain vanhemmalla
naisella olisi ollut rintasyöpäepäily.

Yleiskatsaus kitavavalaisista oli siis, että heillä ei ollut
juuri ollenkaan ns länsimaiden kroonisia ja
ikäänliittyviä rappeumasairauksia kuten syöpä, sydäntauti,
tukijaliikuntaelinten rappeumaongelmat – vaikka moni heistä
eli 75 vuotiaaksi ja ylikin.

Tämä ei ole kuitenkaan yllätys, koska samalla lailla
primitiiivisesti elävillä ihmisryhmillä ei ole muuallakaan
maailmassa juurikaan näitä länsimaisille
yleisiä ikään liittyviä sairauksia. (kerron näistä
kaikista muistakin tutkituista alueista lisää myöhemmin)

Valitettavasti toi Staffan Lindeberg tutkija oletti
että kitavalaisten hyvä terveys johtui ruokavaliosta
ja uskoi että jonkintason paleo-esimaataloustyyppinen
ruokavalio olisi ratkaisu länsimaiden terveysongelmiin
ja hän noudatti käsittääkseni itse noita kitavalaisilta
opittuja ruokaohjeita mm suolan rajoittamista – kitavalaiset
kun söivät hyvin vähäsuolaista ravintoa. Ja maidonkin
välttämistä – kun maitoa ei ole esim tarjolla kitavalla.

Mikään tietty ruokavalio ei ole kuitenkaan noiden
kitavalaisten terveyden päätekijä ja esim Lindeberg kuoli
siksi liian nuorena vain 66 vuotiaana länsimaiseen
terveysongelmaan eli haimasyöpään, vaikka hänellä oli
varmaan geenit elää vanhemmaksi kun hänen äitinsä eli
peräti 95 vuotiaaksi.

Tärkein syy kitavalaisten hyvään terveyteen on että
heillä on länsimaisia ihmisiä korkeampi solutason
happitaso, ei niinkään se mitä he syövät tai eivät syö.

Toki ruokavaliokin myös vaikuttaa, mutta ei niin paljoa
kuin solutason happitaso – miksi erilaisilla ruokavaliolla
elävillä primitiiviväestöillä on samantasoinen yhtä
hyvä terveys, vaikka ruokavalio vaihteleekin suuresti
paikasta toiseen.

Ihminen on periaatteessa sopeutunut elämään terveesti
useilla erilaisilla ruokavalioilla, kunhan solutason
happitaso on riittävän korkea, eli riittävän lähellä
normaaliksi luokiteltavaa.

Kysymys 2:

“Hei kärsin kovista nivelrikko kivuista polvessa ja lonkassa , olisko
gelatiinista jota myyt apua tähän. ”

K.K.: Hei jos sinulla on sietämätöntä kipua aiheuttava
nivelrikko useassa nivelessäsi, niin silloin suositan oireen
helpottamisen sijasta korjaamaan ihan ekana sen
nivelongelmien pääalkusyyn, niin että nivelesi
pääsevät nopeiten tilaan, jossa ne voivat kunnolla
parantua entiseen täydelliseen kuntoonsa.

Eli rappeuma ja niveltulehdus on epänormaaleja ilmiöitä
mitä ilmenee kehossasi, jos kehosi on solutasolla liian
matalahappisessa tilassa, jossa niveltesi solut eivät saa
tarpeeksi happea ja siten energiaa normaalin terveen
solutoiminnan luomiseen.

Niverikkoa ja nivelreumaa oli ennen vähempi. Esim
länsimaissa victoriaanisessa Englannissa 150 vuotta sitten
nivelongelmia oli vain noin 10% nykyisestä määrästä.
Syy tähän oli se että ihmisillä oli tuolloin
primitiivisempien elintapojen takia korkeampi happitaso ja
nivelten kudokset saivat happea tarpeeksi, että toimivat
niinkuin pitääkin ilman rappeumahäiriöitä ja
kroonisia tulehduksia myös vanhempanakin.

Myös nykyaikana on alueita missä nivelrikkoa ja
niveltulehdusongelmia ei ole juurikaan.

Yksi esimerkki paikka on esim toi edellämainittu Kitavan
saari. Kitavalaisilla on elintapojensa takia jopa hieman
victoriaansiakin ihmisiä korkeampi happitaso, joka sitten
mahdollistaa nivelten kudosten normaalin toiminnan vielä
vanhuudessakin. Miksi heillä ei ole tarvetta
niveltenvaihtoperaatioille – mikä on hyväkin, koska
tällaisille ei olisi edes mahdollisuutta Kitavan saarella.

Eli suositan siksi että nostat happitasosi suurinpiirtein
samalle tasolle kuin mitä se on noilla melkein täysin
nivelongelmavapailla vicotoriaanisilla ja kitavalaisilla
-tämän systeemin avulla:

Näin tehden niveliesi kudostesi solut saavat normaalisti
happea ja voivat rakentua normaalisti ilman rappeumia ja
kroonisia tulehduksia.

Tämä on paras ratkaisu nivelongelmiisi, koska se ratkoo
sen pääalkusyyn ja käyttää hyödyksi kehosi luontaista
kykyä rakentaa ja korjata kehosi kudoksia solutasolla
uudelleen ja uudelleen, mitä kehosi tekeenkin ja miksi
solusi eivät ole niin vanhoja kuin mitä olet – kehosi on
siis rakentunut elämäsi aikana monta kertaa uudelleen ja
uudelleen. (Aivosolut poikkeuksena kun niiden kaikkia osia
ei voi uusia)

Tuossa edellämainitussa nivelongelmien ratkaisusysteemissä
on happitasonostometodin lisäksi 3 nivelien hoitoon
erikoistuneen lääkärin käyttämää erillistä
erikoismetodia, jotka korjaavat nivelongelmien
toisisijaisia syitä.

Myös näitä toisisijaisia syitä korjaamalla lääkärit
ovat saaneet potilaat varsin hyvällä
todennäköisyydellä kivuttomiksi, kuin myös lopulta
täysin terveet ja normaali liikerataiset nivelet
omaaviksi.

Tosisijaiset syyt tulevat lähinnä siitä, että siis
happi vaikuttaa energiantuotantoon ja energiatuotanto
vaikuttaa siihen uusiutumiskykyyn – no nyt
energiantuotantoon ja uusiutumisprosenssiin itsessään
liittyy vielä moni tietty ravinne ja on siksi mahdollista
saada vielä parannettua nivelten uusiutumista myös
tiettyjen ravinteiden avulla tai tiettyjen ravinteiden
välttämiselläkin.

Kun käytät sekä happitason nosto-pääalkusyytekniikkaa,
että noita lääkärien
toisisijaissyy-ravintotekniikoita, niin silloin
nivelongelmiesi nopea ratkaisu on taattu.

Parasta,
Karri Koivula

Lupasin viime viestissä kirjoittaa saaresta jonka
asukkaista jopa 80% polttaa kuin savupiiput. Mutta joilla
ei ole silti keuhkosyöpiä lähes ollenkaan. Ja paljastaa
salaisuuden tähän ilmiöön.

No nyt olisi se aika.

Eli tiedät varmaan että tupakointi aiheuttaa
keuhkosyöpää suurissa määrin, niin että jopa 80-90%
keuhkosyövistä on arvioitu johtuvan tupakoinnista.

Lääkärit arvioivat siis että tupakansavu vaurioittaa
keuhkojen soluja tavalla joka luo lopulta dnavaurioita jotka
luovat syöpäsoluja. Alkuun keho voi ehkä korjata
vaurioita, mutta lopulta pitkään jatkunut tupakointi
omaa suuren mahdollisuuden aiheuttaa solumuutoksia,
joista se keuhkosyöpä saa alkunsa.

Okei sitten voit tietää ehkä senkin, että länsimaissa
tupakoinnin määrä on laskenut merkittävästi
viimeisien vuosikymmenien aikana ja sen takia myös
luonnollisesti keuhkosyöpienkin määrä on vähentynyt
merkittävästi.

Mutta veikkaan että et varmaan tiennyt sitä, että on
itsesiassa alueita maapallolla missä melkein koko väestö
polttaa ja heillä on varmaan aivan noenmustat keuhkot,
mutta heillä ei esiinny siitäkään huolimatta melkein
ollenkaan keuhkosyöpiä.

Tämä on aivan totta ja alueita on itsesiassa useita.

Yksi tällainen alue on Kitavan saari tyynellämerellä.

Saarelaisia on tutkittu ja tutkimuksissa on selvinnyt että
kitavalaisilla ei ole lähes ollenkaan sydäntautia,
verenpaineongelmia, kolesteroliongelmia, nivelongelmia,
muistisairauksia eikä syöpiä kuten keuhkosyöpiä –
siitäkään huolimatta että tupakointi on hyvin yleistä
ja arviolta jopa 80% väestöstä polttaa.

Miten tämä on mahdollista? Kuolevatko he nuorina ennenkuin
tupakointi ehtii aiheuttaa kauhkosyöpää?

No näin ei ole, sillä kitavalaiset elävät tavallaan
varsin vanhoiksi.

Eli jos lapsikuolleisuuden laskee mukaan kitavalaisten
keskielinikä jää matalaksi ja on vain noin 45 vuotta.
Mutta jos lapsikuolleisuuden poistaa niin silloin
kitavalaisten keskielinikä nousee jopa 75 vuoteen, niin
että kehkosyvövilläkin olisi kyllä jo hyvin aikaa
kehittyä.

Mikä ihme salaisuus tällä väestöllä on, että se ei
saa keuhkosyöpiä polttamisesta huolimatta?

No salaisuus on hyvin yksinkertainen, se on kitavalaisten
suurempi solutason happitaso.

Eli kitavalaiset elävät samalla lailla monessa mielessä
kuin länsimaiset ihmiset parisataa vuotta sitten, esim
kuten ne Victoriaanisen ajan englantilaiset josta kerroin
aiemmin, joilla ei ollut juurikaan syöpiä heilläkään
– ja kitavalaiset omaavat siksi hyvin korkean solutason
happitason, joka on paljon korkeampi kuin meidän
nykylänsimaisten ihmisten.

Ja se on tämä korkea happitaso joka mahdollistaa
kitavalaisten suurimääräisen tupakoinnin ilman
keuhkosyöpien suurimääräistä kehittymistä.

Eli kun keuhkojen soluilla on suurempi happitaso, ne
pystyvät korjaantumaan tehokkaammin ja ne selviävät
tupakansavun aiheuttamista vahingoista paremmin ja
pidempään ilman kohtalokkaita syöpään johtavia
dnavaurioita.

Korkealla happitasolla kehon immuunijärjestelmä eliminoi
myös syöpäsoluja miksi, jos kitavalaisille
muodostuisikin syöpäsoluja lopulta polttamisesta, niin
heidän kehonsa pystyy vielä korjaamaan tilanteen – sillä
että heidän hyvin toimiva immuunijärjestelmä eliminoi ne
syöpäsolut pois.

Nyt tämä ei tarkoita että kannattaisi polttaa.
Polttaminen on aina haitallista keholle ja se on varmasti
raskas lisäkuormitus kitavalaisille , mutta se ei ole
riittävän suuri rasitus että aiheuttaisi vielä mitään
isompia terveysongelmia, kunhan heidän happitasonsa pysyy
tarpeeksi suurena.

Tämä Kitavan erikoinen tilanne tarkoittaa kuitenkin sitä,
että korkea happitaso on avaintekijä syöpien
ehkäisemisessä että voittamisessakin. Ja korkean
happitason saavuttaminen pitäisi olla jokaisen
syöpäpotilaan pääelämäntapamuutostavoite.

Parasta,

Karri Koivula

P.S.: Tämän vuoden lääketieteen Nobel meni muuten
lääketekniikalle joka aktivoi kehon immuunijärjestelmän
hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun.

Tässä lyhyesti miten muistaakseni se toimi noin
pähkinänkuoressa.

Eli koska immuunijärjestelmä siis eliminoi syöpäsoluja
osana normaalia toimintaansa -niin syöpäsolut ovat
kehittäneeet naamiointikeinoja että ne eivät tulisi niin
helposti kehon immuunijärjestelmän eliminoimiksi.

Ja syöpäsoluissa on siksi naamioproteiineja jotka antavat
valheellisen viestin syöpäsoluja päivätyönään
eliminoivilla valkosoluille – että älä hyökkää.

Nyt lääkärit ovat kehittäneet lääkkeen joka tarttuu
valkosolujen tarkistusulokkeeseen johon nämä
syöpäsolujen naamioproteiinit yrittävät vaikuttaa. Ja
valkosoluihin tarttuva lääke aiheuttaa sen että
syöpäsolujen valeproteiinien valeviesti ei mene perille
valkosoluille ja ne hyökkäävät kaikkia syöpäsoluja
kohtaan automaattisesti sen kummemmin miettimättä.

Läpimurtotekniikka kyllä, mutta periaatteessa turha,
sillä immuunijärjestelmä eliminoi syöpäsoluja jo
terveillä ei syöpäsairailla ihmisillä tehokkaasti,
eikä tule valeproteiinien huijaamaksi – miksi syöpäsoluja
ei voikaan siirtää syöpäsairaalta ja saada kasvamaan
riittävän terveessä ihmisessä.

Nyt tämä riittävä terveys on käytännössä sama asia
kuin korkeampi solutason happitaso ja tämä tarkoittaa
että paras ratkaisu syöpiin on vain nostaa solutason
happitasoa korkeammaksi – se lopulta saa
immuunijärjestelmän eliminoimaan syöpiä tehokkaasti
niinkuin pitääkin.

Se on ylivoimaisesti paras ratkaisu syöpiin minkä olen
onnistunut löytämään, jopa tuota nobeltekniikkaakin
parempi, koska toi nobeltekniikka sisältää
sivuvaikutuksenaan sen että valkosolut alkavat
mahdollisesti hyökätä kehon hyviä soluja vastaan ja se
lisää siksi vakavien autoimmuunisairauksien riskiä –
eli se ei ole aivan sivuvaikutukseton riskitön tekniikka,
toisinkuin happitasonnosto joka vain palauttaa kehoon
normaalin immuunijärjestelmän toiminnan – ilman
toiminnan sotkeutumisen riskiä.

Tänä vuonna kun olen lukenut lehtiä, niin on tuntunut että niissä on ollut
ennätysmäärä juttuja syövän saaneista henkilöistä.

Se että lehdissä on paljon syöpäjuttuja ei ole ihme, koska uuden tiedon
mukaan joka toinen saisi länsimaissa syövän ja syöpä olisi nousemassa
sydäntaudin ohi länsimaiden suurimmaksi kuolinsyyksi.

Eli syöpä on nykyisin yleinen melkein jokaista koskettava ongelma ja siksi ei
ole ihme että se näkyy lehdissäkin.

Mutta se mikä on yllättänyt minut on se kuinka monessa jutussa syövän
saanut henkilö on ollut nuori vain 20 -30 vuotias.

Ymmärrän melkein jos neljänkympin lopulla saa syövän jo – mutta 20-30
vuotiaat syövän saajat järkyttävät – 20 vuotiaalla elämä on vasta
alkamassa ja 30 vuotiaskin tuntuu hieman luonnottoman nuoreksi syövän
saajaksi.

Onneksi tilanne ei ole aivan toivoton sen takia että syövän ratkaisu on ehkä
jo käsillä. Syöpään on nimittäin keksitty uusia laatikon ulkopuolelta
löydettyjä tekniikoita, joista kerron tässä yhdestä ehkä
tärkeimmästä.

Eli yksi tärkeä innovatiivinen boksin ulkopuolikeino on elämäntapojen ja
niiden vaikutuksen huomioiminen syöpien eliminoinnissa.

Periaatteessa elämäntapojen hyödyntämistä on jo osin käytettykin syöpiin
jo nyt – tupakointi on esim yksi elämäntapatekijä joka on todettu
varmuudella aiheuttavan keuhkosyöpiä. Tämä tieto on sitten johtanut
tupakkavalistukseen, joka on vähentänyt tupakointia ja sitten samalla myös
keuhkosyöpiäkin merkittävästi.

Nyt kuitenkin näiden elämäntapatekniikoiden hyöty voisi olla paljon
suurempikin, kuin mitä se on tämän tupakoinnin ja keuhkosyöpien kanssa.

Eli tilanne on se, että noin 150 vuotta sitten syöpiä oli paljon vähempi.

On esim tietoa 150 vuoden takaisesta Victoriaanisesta eli kuningatar Victorian
aikaisesta Eglannista, että heillä oli alle 10% siitä syöpien määrästä
mikä meillä nykyihmisillä on ja että heillä syöpää esiintyi lähes
täysin vain vanhemmilla ihmisillä.

Nyt yksi iso virheellinen myytti johon melkein kaikki uskovat on että
ihmisillä oli ennen vähempi syöpiä, koska he kuolivat nuorina ennen syöpien
yleisintä tuloikää, joka on kuitenkin vanhempana.

Tämä myytti pitää paikkaansa joidenkin väestöjen osalta jotka kuolivat
melkein kaikki hyvin nuorina, mutta se ei koske kaikkia väestöjä.

Se ei koske esim Victoriaanista Englantia. Victoriaanisessa Englanissa oli se
tilanne että he kuolivat suurissa määrin lapsina ja heidän keskielinikä
oli työläisillä 25 vuotta ja yläluokalla 45 vuotta sen takia .

Nyt kuitenkin kun heidän korkean varhais-laspikuolleisuuden poistaa ja mittaa
keskielinikää yli 5 vuotiaiksi eläneistä, niin nyt heidän
keskielinikänsä nouseekin yhtä suureksi kuin meidän nykyihmisten, eli noin
75 vuoden kieppeille.

Eli Victoriaanisen ajan ihmiset eivät kuolleet nuorina, vaan he kuolivat
joko aivan lapsina ja jos eivät, niin he elivät sitten keskimäärin noin
75 vuoden paikkeille – eli hyvin vanhoiksi.

Ei ole sinänsä mikään yllätys että he elivät vanhoiksi, kun heillä ei
esiintynyt meidän nykyihmisten elämää lyhentäviä sairauksia kuten
sydäntautia ja syöpää juurikaan ja oli mahdollista elää vanhaksi, vaikka
lääkärien käyttämät hoidot olivatkin vielä varsin alkeellisia .

No tämä tarkoittaa nyt siis sitä että ihmiset elivät ennen todistetusti
yhtä vanhoiksi kuin me nyt, mutta ilman syöpiä melkein kaikki.

Ja se taasen tarkoittaa loogisesti sitä että nykypäivän syöpien syy on
silloin aikalailla täysin elintavoissa – koska siis tuon Vicoriaanisen ajan
ihmisillä oli samat geenit kuin mitä meillä nykyään.

Eli ei vain keuhkosyöpä johdu pääosin elintavoista, vaan aikalailla
kaikki syövät johtuvat ensin nykyelintavoista ja sitten vasta geeneistä. Eli
kuten sanotaan geenit lataavat aseen ja elämätavat painavat liipaisimesta.

No nyt se miljoonan taalan kysymys on, että mitkä tekijät muuttuneissa
elämäntavoissamme ovat syöpien lisääntymisien syy sitten?

Jos tietäisimme syyn tai syyt, voisimme ehkä tehostaa syöpähoitotuloksia
tiedon avulla niinkuin olemme jo tehneetkin jossain mielessä tupakoinnin
vähentämisen avulla.

No tilanne on niin että lääkärit ovat itsesiassa jo tehneet löydön
tähän liittyen . He ovat saaneet selville sellaisen läpimurtotiedon, että
elämäntapamuutos on aiheuttanut syöpien lisääntymisen pääasiallisesti
kehon solutason happitason laskun takia.

Eli että elämme siis nykyelämäntavoilla tavalla jonka johdosta solutason
happitasomme pysyy merkittävästi matalempana kuin mitä se oli 150 sitten
eläneillä ihmisillä ja se on tämä happitason mataluus, joka on johtanut
syöpien määrän valtavaan kasvuun yhdessä muiden lisätetekijöiden kanssa,
mitä esim tupakka on .

No nyt lääkärit ovat vielä lisäksi testanneet tutkimuksessa, että mitä
tapahtuu jos normaalin syöpähoidon eli leikkaus kemo ja säteilyhoidon saavan
potilaan happitaso nostetaan samaan aikaan elämäntapaohjauksen avulla yhtä
korkealla tasolle, kuin mitä se oli niillä lähes syöpävapailla
Victoriaanisen ajan ihmisillä keskimäärin.

Ja mitä tapahtuikaan?

No mitä tapahtui, oli että tutkimuksessa happitasoa nostaneen
potilasryhmän syöpähoitulokset parantuivat 6 kertaisesti verrattuna
siihen ryhmään joka sai vain pelkän kemo-leikkus-säteilyhoidon.

Toi 6 kertaa parempi tulos olisi jo vissiin paras yksittäinen
syöpähoitotulosparannusharppaus ikinä, mutta tarkemmin tarkasteltuna tulos
tutkimuksessa on jopa vieläkin parempi.

Eli tutkimuksessa niiden happitasonnostoryhmän potilaiden, jotka saivat
normaaliksi luokiteltavan solutasonhappitason – niin heidän
selviytymisprosentti oli 100% .

Eli näytti siltä että normaali happitason saavuttaminen takasi pelastumisen
syövästä.

Normaalia happitasoa voi tosin olla mahdoton saavuttaa, jos syöpä on jo liian
pitkällä . Esim tossa tutkimuksessa osa ihmisiä ei siis saanut happitasoaan
nostettua normaaliksi ja he olivat ne jotka kuolivat syöpään siinä
happitasonostoryhmässä sitten.

Kuitenkin näyttäisi alustavasti siltä että tätä happitasonostotekniikkaa
käyttämällä nykyhoitojen kanssa syöpä voi olla ehkä jo melkein
voitetuksi luokiteltu terveysongelma – jos tätä tekniikkaa käytetään
tarpeeksi ajoissa.

Tämä ei ole niin suuri ihme kuin voisi alkuun ajatella, koska siis ihmisillä
ei ollut 150 vuotta sitten syöpiä juurikaan vanhoinakaan ja syövän
ennaltahkäisy on siksi jo varmuudella mahdollista ja ei ole kovin suuri hyppy
siihen että sama metodi eli syövän pää-alkusyyn poisto auttaa myös
päälläkin olevaan syöpään merkittävästi.

Nyt tämä happitasonostometodi ei ole vielä käytettävissä lääkärien
ohjamaana muutakuin tutkimuksien yhteydessä, se on kuitenkin käytettävissä
oikean tiedon avulla itsenäisesti.

Olen käyttänyt metodia itse yleisterveyden parantamiseen jo useita vuosia (
kehon normaali toiminta edellyttää siis normaalia solutasonhappitasoa) ja
viime vuonna kokosin ohjeet miten käyttää tätä happitasonnostoa nimenomaan
syöpien yhteydessä tähän Miten
Taistella Syöpiä Vastaan Tieteen Avulla kotikurssiin.

Jos sinulla on syöpä niin suosittelen käyttämään tuota kotikurssia muun
hoidon tukena.

Ja olisi vielä parempi jos olisit jo voittanut syövän normaailihoitojen
avulla ja sinun tarvisi vain pitää syöpä uusimasta –tämä kun on
vielä helpompi saada aikaiseksi.

Parasta,

Karri Koivula

P.P.S.: Lisää juttua syövästä tulossa kuten mm
Saari jossa 80 % polttaa mutta ei keuhkosyöpiä – mikä salaisuus
Tutkimus: Victoriaanisella ajalla syövät etenivät hitaammin kuin nykyään –
mikä syyynä?

Löysin eillen nettiä selaillessani ”miten nostaa turvallisesti”
kuvasarjoja.

Kuvasarjat olivat valtioiden virallisia nosto ohjeita siitä miten nostaa
selälle turvallisesti.

Niissä oli paljon hyvääkin, mutta niissä oli yksi iso virhe joka sai minut
melkein sylkemään kahvit suustani – kun en voinut uskoa näkemääni.

Eli noissa ohjeissa oli merkittävä virhe jonka takia noiden nosto-ohjeiden
kirjaimellinen noudattaminen on kyllä keino miten voit loukata selkäsi
helposti kevyidenkin esineiden nostojen yhteydessä.

Paljastan tämän virheen nyt .

Eli se perus yleisohje turvalliselle nostolle noissa ohjeissa oli ok .

Se on siis että haluat nostaa raskaita esineitä jaloillasi pitäen
selkäsi suorana ja lisäksi vielä mahdollisimman pystyasennossa – eli
toisinsanoen turvallisin tapa nostaa, on nostaa jaloilla välttäen selän
koukistusta ja selän pyöristämistä.

Tämä on ok.

Selän välilevyt ovat parhaassa asennossa kun selkäsi on suorassa ja sen
lisäksi vielä mahdollisimman pystyasennossa ja tämä asento on siksi
ideaali silloin jos nostat jotain raskasta.

Nyt valitettavasti tämän ok alkuohjeen jälkeen kuvasarjoissa oli se
kohtalokas virhe joka sai minut melkein sylkemään kahvini monitoriini.

Eli oikeaa nostotekniikkaa esittävässä kuvasarjassa, se nostettava esine
laatikko olikin hyvin kaukana kehon edessä, jopa kauempana kuin väärää
nostotekniikkaa esittävässä kuvasarjassa.

No tämä nostettavan esineen kaukana kehosta olo on iso ei-ei.

Näin koska mitä kauempana nostettava esine on kehostasi, sitä suurempi
vipuvarsivoima siitä syntyy selkääsi ja siksi sitä suurempi rasitus
selällesi.

Näiden vipuvarsivoimien vaikutusta selän rasituksen lisääjänä ei pidä
aliarvioida. Pienikin vipuvarsi lisää selkääsi kohdistuvia voimia
merkittävästi ja isolla vipuvarrella saa aikaiseksi valtavia voimia.

Antiikin viisas Arkimedes sanoi vipuvarsivoimista, että voisi yksistään
nostaa koko maailman riittävään pitkällä vipuvarrella.

Tämän takia et halua nostella mitään raskaampaa esinettä sitä kaukana
kehostasi pitäen – ellet halua ampua välilevyjäsi kiertoradalle asti.

No nyt herää kysymys miksi ihmeessä laatikko on oikea-nostotekniikkakuvassa
kaukana kehon edessä?

Hmmmm. Ajattelin että ehkä siksi kun henkilö kyykistyy kuvassa paljon
jotta nostaisi jaloilla maksimaalisesti. Niin näin kyykistyessä hänen
polvensa tulevat eteen reilusti ja ne olisivat nostettavan laatikon tiellä,
jos laatikko olisi niin iso että se ei mahtuisi jalkojen väliin.

Eli ehkä kuvassa laatikko on laitettu reilusti kehon eteen ja kyykistyvien
polvien edelle, jotta nostokuva sopisi nostotekniikaksi kaikenkokoisille
laatikoille – sellaisillekin mitä ei saisi nätisti jalkojen väliin.

Oli syy tähän mikä hyvänsä, tämä esitetty tapa nostaa jotain
esinettä hyvin kaukana kehosta, on kuitenkin se vaarallisin ja huonoin tapa
nostaa.

Kaikkein tärkein asia turvallisesti nostamisessa on, että pidät nostettavan
esineen riittävän lähellä kroppaasi.

Eli raskaiden esineiden turvallisen nostamisen ohjeistus pitäisi olla
tärkeysjärjestyksessä seuraavanlainen.

*Pidä esine lähellä kroppaa .
*Nosta selkä mahdollisimman suorana.
*Selän enempi pystysuora asento parempi kuin enempi vaakasuora.

Sekin pitäisi vielä muistaa että turvallisessa nostossa on kyse myös
voimasta, notkeudesta ja kehohallinnasta.

Jos olet liian kankea ja heikko lihaksiltasi, niin missä tahansa asennossa
nostaminen ja minkä tahansa esineen nostaminen voi olla vaarallista ja voit
venäyttää selkäsi vaikka vain päivän lehden nostolla – mitä moni
tekeekin.

Kun olet vahva, notkea ja sinulla on hyvä kehohallinta – kaikki nostaminen
tulee paljon turvallisemmaksi.

Ja voit jopa nostaa kevyemmästä päästä olevia esineitä varsin
turvallisesti huonommissakin asennoissa – tämäkin on tärkeää koska
monesti kun joutuu kanteleman ja nostelemaan, ei välttämättä voi ottaa aivan
ideaalia asentoa vaikka haluaisikin.

Parasta,

Karri Koivula

Sain kysymyksen koskien edellistä emailia.

Eli kerroin siis viime emailissa voimanostajasta, joka kärsi nivelongelmista
ja omasi mm lonkanvaihtoleikkausta odottavat lonkat, mutta joka onnistui silti
kuntouttaa nivelensä kivuttomiksi ja maksimipainokuntoon ihan vain muutamassa
kuukaudessa.

Niin sain kysymyksen tähän viestiin, että miten se on mahdollista ollenkaan
että lonkanvaihtoleikkauskunnossa olevat nivelerikkoiset lonkat voisivat yli
40 vuotiaalla parantua vain muutamassa kuukaudessa 300 kilon kyykkynostokuntoon?
Se kuulostaa täysin mahdottomalta.

No tälle on yksinkertainen selitys.

Eli selitys on että tämän henkilön lonkkien ja muidenkin kivuttomaksi
tulleiden nivelten rakenteiden ja nivelrikon tila itsessään, niin ei
todennäköisesti muuttuneet ollenkaan vaikka kivut lähtivätkin.

Eli tilanne on että rappeuma ja kuluma pahakaan ei automaattisesti tarkoita
että kokisit kipuja.

Melkein kaikilla täysin kivuttomillakin yli 40 vuotiailla on jo jotain
kulumamuutoksia

Samaten on paljon kivuttomia ihmisiä joilla on jo todella pahojakin kulumia
ja rappeumia.

Tämä tarkoittaa että rappeumat ja kulumamuutokset voivat edetä pitkään
ennenkuin ne alkavat aiheuttaa kipua ja noiden muutosten löytyminen kehostasi
ei tarkoita automaattisesti – että niistä tulisi kipuja.

Ja tällä voimanostajallakin vaikka oli niitä kulumia jopa niin paljon,
että lonkanvaihto-leikkauksellekkin oli usean lääkärin mielestä perusteet,
niin ne kivut eivät vielä tulleet kuitenkaan näistä kulumista.

Kivut tulivat hänellä vain lihaksista ja niissä olevista ärtyneistä
triggerpisteistä, jotka ovat kulumia yleisempi kivun syy.

Eli tämä voimanostaja tuli kivuttomaksi nivelistään nopeasti, koska
lihasperäisten kipujen poisto on varsin nopea prosessi.

Hän ei siis kokenut ihmeparantumista nivelkulumiinsa – hänellä on edelleen
ne samat kulumat nivelissään.

Ja itseasiassa koska hänen kulumat varmaan etenevät suht samaa tahtiin
kuin ennenkin – ellei hän pysäytä kulumaprosessia nivelissään.

Niin hän tulee varmaankin jossain vaiheessa vielä siihen pisteeseen, missä ne
varsinaiset kulumatkin alkavat aiheuttaa kipua – eli hän voi vielä tarvita
lonkanvaihtoleikkauksenkin joskus vanhempana.

Tässävaiheessa kuitenkin kaikki hänen kipunsa olivat vain lihasperäisiä ja
hän pääsi niistä eroon helposti tp terapian ja sitä seuraavan kevyen
liikeratoja palauttavan mobilisaatioaharjoittelun avulla.

Parasta,

Karri Koivula

Kuuntelin eilen uskomattoman tarinan kehon kyvystä toipua vanhempanakin.

Kuuntelin kun yli 40 vuotias voimanostaja / kehonrakentaja kertoi miten toipui
vakavista vuosiakestäneistä nivelvaivoista vain muutamassa kuukaudessa
täysin kivuttomaksi.

Hän kertoi ensin että painoharjoittelu raskailla painoilla sai ajan kanssa
hänen nivelensä lonkissa, polvissa ja olkapäissä todella huonoon kuntoon.

Hänellä oli mm seuraavia ongelmia:

1. Hän ei pystynyt nukkumaan kunnolla lonkkakivun takia.

2. Hän ei pystynyt ottamaan astioita kaapista pään yläpuolelta
olkapääkivun takia.

3. Hän ei pystynyt istumaan pitkiä aikoja jalat koukussa polvikipujen takia ,
vaan joutui aina suoristamaan jalkojaan polvikipujen vähentämiseksi – miksi
pitkät matkat autolla tai elokuvateattterissa elokuvan läpi istuminen,
eivät enää onnistuneet häneltä.

4. Hänen piti lämmitellä 20 minuuttia ennenkuin hän pystyi tekemään
yhtään painolla tehtyä liikettä ja lämmittelystä huolimattta hän joutui
aina katkaisemaan treenin lyhyeen – kun nivelet alkoivat särkeä treenin aikana
liikaa lopulta.

5. Hän ei pystynyt olemaan polvillaan ja leikkimään lastensa kanssa.

6. Jos hän kolautti vähänkin polveaan – se aiheutti vakavaa kipua.

Eli kipuja oli enempi kuin tarpeeksi.

Lopulta hän tuli siihen pisteeseen, että lääkärit halusivat tehdä hänelle
magneettikuvien perusteella lonkkien tekoniveleikkauksen lonkkakipujen
helpottamiseksi.

Hän oli menossa leikkaukseen, mutta sattui juttelemaan voimanostaja
ystävälleen, jolle oli tehty juuri lonkanvaihtoleikkaus.

Tämä ystävä ehdotti että ennen leikkausta hänen kannattaa kokeilla käydä
erään entisen maailmanvahvinmieskilpailijan treenikeskuksessa , jossa tämä
kuntouttaa urheilijoita vammoista ja kokeilla auttaisiko
tällainen leikkausta lempeämpi keino ensin.

No tämä kuulosti hyvältä idealta kokeilla, koska jos joku tietää miten
saada kroppa taas ehjäksi, niin se on kehonsa äärirajoille ja sen ylikin
vienyt entinen maailmanvahvinmieskisailija.

No tuossa hoitolaitoksessa tämä henkilö sai sitten ensin active release
hoitoa lihaksiiinsa, joka on vaikutuksiltaan samanlaista kuin
triggerpisterapia, eli hoitoa joka vapauttaa lihasspasmeja ja kroonisia
kireyksiä.

Tämän jälkeen hänet laitettin tekemään kevyellä vastuksella ja
kehonpainolla tehtäviä liikkeitä mahdollisimman suurilla liikeradoilla,
kuitenkin niin että liikkeet olivat täysin kivuttomia.

Ja tällä yksinkertaisella reseptillä, eli triggerpisteistä johtuvien
lihasspasmien poistolla ja laajoilla liikeradoilla tehdyllä kevyillä liikkeillä –
niin tämä melkein totaalirampa henkilö tuli täysin kivuttomaksi kaikista
nivelistään vain 2 kuukaudessa.

Eli hän oli kärsinyt kroonisista kivuistaan jossain määrin jo 12 vuoden
ajan.

Ja nyt vain muutamassa kuukaudessa kaikki kivut olivat poissa.

Mutta ei siinä vielä kaikki.

Kun hän oli kivuton, hän aloitti treenaaman myös painoilla niinkuin
ennenkin.

Ensin kevyillä painoilla, sitten aina vain raskaammilla.

Lopputulos oli, että hän palasi vuoden sisällä entisten
kilpatason raskaiden painojen, jopa yli 300kg käyttöön – ilman mitään
kipuongelmia nivelissään.

Tällähetkellä hän on yli 50 vuotta ja on edelleen kivuton.

Niinkauan kun hän tekee kevyttä esim kehonpainolla tehtävää täysillä
liikeradoilla tehtyä monipuolista nivelten liikuttelua, aina kovien
painotreeniensä lisäksi – niin hänen koko kroppa pysyy kivuttomana.

Hänen motto on aikalailla että liike on parasta lääkettä.

Olen täysin samaa mieltä.

Parasta,
Karri Koivula

Sain äskettäin seuraavan viestin. Kommenttini perässä.

“Hei.
Kävin ns. kuivaverianalyysissä jossa ilmeni magnesiumin ja kalsiumpuutos.
Kalsium kaikkein eniten. (uskoako tähän kuivaverianalyysiin ?) Jalkakramppien ja
suonenvetojen takia kävin viimevuonna 10/18 suonikohjut hoidattamassa ja nyt
suonenvedot hävinneet. Jalkaongelmia edelleen. Olisiko sinulla apuja pulmaani.
t. Tuula
ps.mikä magnesium ja kalsiumvalmiste olisi hyvä/ kuinka paljon ja mistä tiedän
kun kaikki balanssissa. Olen 61v nainen, pitkiä työpäiviä jalkojen päällä.”

KK.: Hei tuula. Eli kysyt jalkavaivoihin apua ja kysyt magnesiumista ja
kalsiumista.

Kirjoitan erikseen jalkavaivoista.

Käyn läpi tässä nyt lähinnä vain tuota kysymääsi magnesium ja kalsium asiaa.

Eli en tiedä tosta mainitsemastasi kuivaverianalyysistä mitään, mutta noin
yleisesti magnesiumin ja kalsiumin mittaaminen verestä ei ole kovin hyvä
mittari oikeiden kalsiumi ja magnesiumitasojen saavuttamiseksi kehossa.

Näin koska määrä veressä ei ole siis sama kuin kudoksissa. Ja erilaisten
toimintahäiriöiden yhteydessä normaalia suurempi kalsiumin ja magnesiumin määrä
veressä voi välillä tarkoittaa pienempää määrää kudoksissa.

Vastavuoroisesti välillä joidenkin toimintahäiriöiden kohdalla normaalia
pienempi määrä veressä voi tarkoittaa joskus suurempaa määrää kudoksissa .

Tämä eroavuus veren ja solujen tasoissa ja erilaisten toimintahäiriöiden
vaikutus näihin tasoihin monin eri tavoin ja eri ongelmien ilmeneminen
mahdollisesti samaan aikaan kehossa – tekee kalsiumin ja magnesiumin
annostelusta veriarvojen perusteella hieman haastavaa mielestäni.

Muutamia esimerkejä tästä.

Eli luiden haurastuminen voi joskus johtaa korkeaan verenkalsiumiin kun
kalsiumia vapautuu paljon luista.

Korkea verenkalsiumi voisi tässä yhteydessä johtaa siihen päätelmään että
kalsiumin saantia pitäisi vähentää.

Kalsiumin vähentäminen ei kuitenkaan ole ehkä fiksua luiden haurastumisen
yhteydessä.

Esimerkki 2.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja kilpirauhashormonien puute soluissa johtaa
siihen että solut vetävät virheellisesti liika kalsiumia sisäänsä ja puskevat
liika magnesiumia ulos.

Tämä johtaa kohonneeseen veren magnesiumitasoon ja madaltuneeseen veren
kalsiumitasoon.

Tässä veriarvoja katsomalla voisi ajatella, että magnesiumin vähennys ja
kalsiumin lisäys olisi fiksua.

Kuitenkin solujen sisällä on tässä yhteydessä jo liika kalsiumia ja liian vähän
magnesiumia . Joten homma ei välttämättä toimisi aivan halutusti.

Eli voi olla turhan vaikeaa annostella magnesiumin ja kalsiumin ottoa
veriarvojen perusteella, koska päällä voi olla useita toimintahäiriöitä, jotka
vaikuttavat sikin sokin magnesiumin ja kalsiumin määriin soluissa ja veressä.

Onneksi on olemassa parempi tapa.

Parempi tapa on että normalisoit kehon toiminnan ja poistat näin tekemällä
kalsiumin ja magnesiumin säätelyyn liittyvät häiriötekijät. Jonka jälkeen
kehosi säätelee magnesiumia ja kalsiumia oikealla tavalla ja veriarvot kuvaavat
varmemmin kalsiumin ja magnesiumin kokonaistasoja kehossa.

Avain tähän kehosi toiminnan normalisoimiseen on solutason happitason nosto
liian matalasta, korkeammalle ns normaalille tasolle.

Tässä esimerkkinä pari yleisintä happitason nostolla korjaantuvaa kalsiumin ja
magnesiuminsäätelyn häiriötä.

Ekana kalsiumia koskeva esimerkki.

Eli kun kehossasi on matala happitaso se johtaa solutasolla lisääntyneeseen
maitohapontuotantoon.

Silloinkin kun esim treenaat, se lisää maitohapon muodostumista. Treenin
yhteydessä kehollasi kun ei ole treenin happea kuluttavan vaikutuksen takia
monesti tarpeeksi happea tuottaa energiaa normaalisti ja se tekee energiaa
myös hapettomasti eli anaerobisesti ja tämän hapettoman energiatuotannon
sivutuotteena syntyy enempi maitohappoa.

Nyt tämä maitohapon muodostuminen ei ole ongelma kun se tapahtuu treenin
yhteydessä, koska se on lyhytaikaista ja kehosi käsittelee maitohapon pois
ongelmitta.

Ongelmia syntyy kuitenkin jos maitohappoa muodostuu koko ajan liiallisia määriä
matalana olevan yleisen solutason happitason takia.

Tällöin kehoosi alkaa kertyvä maitohappoa niin suuresti, että maitohapon
happamuus sotkee kehosi ph tasapainoa ja kehosi on tehtävä jotain liian
happamuuden laskemiseksi.

Yksi mitä kehosi voi tehdä ja tekee on irroittaa emäksistä kalsiumia luista ja
puskea sitä sitten pehmytkudoksiin tasapainottamaan vähähappisesssa tilassa
toimivien solujen tuottamaa liikaa maitohappoa.

Valitettavasti kun tämä jatkuu pitkään, niin se johtaa pehmytkudosten
kalkkeutumiseen ja mahdollisesti myös luiden haurastumiseen, kun niistä virtaa
kalsiumia ulos enempi kuin normaalioloissa.

Välillä kuulen puhuttavan että länsimaissa ravinto, mahdollisesti liika liha ja
maitotuotteiden syönti loisi liikaa happamuutta kehoon ja tämä tekijä lisäisi
luiden haurastumista edelläkuvatun kaltaisesti ja olisi syy osteoporoosin
yleisyyten länsimaissa.

Jossain määrin näin voisi ehkä ollakin. Mutta isompi tekijä on kuitenkin se
matala happitaso. Näin koska etelän paimentolaiset Afrikassa, joilla ravintona
lähinnä vain maito, liha ja veri – niin eivät omaa juurikaan osteoporoosia.

Syy miksi heillä ei ole osteoporoosia juurikaan vaikka ruuan happamuusvaikutus
on verrattavissa länsimaisiin ruokavalioihin – on että noilla paimentolaisilla
on korkeampi normaaliksi luokiteltava solutason happitaso. Länsimaissa
vastavuoroisesti aikalailla kaikilla on liian matala solutason happitaso
teollistuneemman yhteiskunnan elintavoista johtuen ja siksi osteoporoosikin on
suht yleistä.

Okei sitten magnesiumim säätelystä.

Sen säätelyn kanssa on vähän samanlainen juttu. Matala happitaso sotkee kehon
magnesiuminsäätelyä eri tavoin.

Ekaksi matala happitaso kilpirauhasen soluissa vähentää joillain
kilpirauhashormonien tuotantoa normaalista.

Nyt ilman riittäviä kilpirauhashormoneja kehosi kaikki solut päästävät
epänormaalisti ulos liikaa magnesiumia ja tämä nostaa magnesiumtasoja veressä,
vaikka luo magnesiumin puutetta soluissa.

Toinen tekijä miten matala happitaso sotkee magnesiumtasoja on sama
edellämainittu maitohapon luoma suurempi happamuus. Keho reagoi
liikahappamuuteen osalla virtsaamalla ulos enempi magnesiumia.

Eli kalsiumi ja magnesiumtasojen optimoimiseksi ja sijainnin optimoimiseksi
sinun on tärkeämpää nostaa happitasosi korkeaksi normaaliksi, kuin lisätä tai
vähentää magnesiumin tai kalsiumin ottoa veriarvoja katsomalla.

Kun happitasosi on normaali niin kehosi magensium ja kalsiumsäätely toimii
niinkuin pitääkin ja niitä on oikeat määrät oikeissa paikoissa – kunhan saat
niitä
riittävästi ravinnostasi.

Kuule lisää happitason nostosta liittymällä sähköpostilistalleni esim oikealta ylhäältä.

Parasta,
Karri Koivula

P.S.: Riittävän korkea happitaso myös lopettaa suonenvedot aikalailla
totaalisesti.

Itsellä kun minulla oli matala happitaso niin saatoin kärsiä suonenvedoista
treenatessa tai aamulla herätessä, mutta en ole saanut ollenkaan suonenvetoja
sen jälkeen kun nostin happitasoni korkeammalle tasolle.

Aamun suonenvedot muuten liittyvät siihen kun aamuyöstä on matalimman happitason
hetki ja aamuyöllä ja aamulla voi kokea siksi herkemmin matalaan happitasoon
littyviä oireita kuin päivällä tai illalla.

Tämä happitason notkahdus aamuyöllä on myös syy miksi aamuyö on todettu monissa
tutkimuksissa suurimman kuolleisuuden ajaksi.

Onneksi kun solutason happitaso on riittävän korkea niin yöllinen notkahdus ei
ole kovin suuri ongelma.