Oletko kuullut tämän tarinan?
Kerran eräs mies sattui aamukävelyllään perhosen kotelon luo, jossa
perhonen oli parhaillaan kuoriutumassa.
Perhonen kamppaili kotelon sisällä vimmatusti kuoriutuakseen sieltä ulos
– kamppailu näytti niin vaivalloiselta että mies päätti auttaa perhosta ja
kuori sen kuoren auki varovasti omilla käsillään.
Perhonen vapautui kuoresta ja levitti siipensä kuin näyttääkseen
kiitollisuuttaan tälle laupiaalle samarialaiselle ja hetken perhosen
siivet näyttivätkin majesteettisilta kimallellessaan aamuauringossa
kaikkine sateenkaaren väreineen.
Mutta ei mennyt kuin puolikas silmänräpäys ja perhosen siivet
lysähtivät kasaan kuin elottoman fossiilin luuranko – perhonen ei
pystynyt kannattelemaan siipiään ollenkaan, koska sen siivet eivät
olleet kehittyneet niinkuin piti.
Perhosen vaivalloiselta näyttävä kamppailu kuoresta oli tarkoittu
vahvistamaan sen siivet toimiviksi- tuo mikä näytti vaivalloiselta ja
hankalalta olikin tarkoituksenmukaista ja edellytys perhosen siipien
kehittymiselle. Eli tuo kamppailu olikin puhtaasti positiivinen asia ,
vaikkei se ehkä näyttänyt siltä ulospäin tai tuntunut perhosesta
siltä.
Saatat miettiä, että miksi tämän pitää olla näin vaikeaa tai miksi
juuri sinulle kävi näin. Usein kuitenkin aluksi ikäviltäkin tuntuvat
asiat tulevat jonkin positiivisen asian siemenen kanssa kytkykauppana ja
niistä voi kehittyä ajan kanssa jotain positiivista, jota et ehkä pysty
vielä silloin näkemään ja tajuamaan.
Kun katson elämääni ja joitain asioita mitkä olisin halunnut ehkä
jättää väliin ja kokematta , niin olen kuitenkin löytänyt niistä
kaikista jotain hyvääkin melkein poikkeuksetta ajan kanssa.
Yksi ystäväni sanookin aina että ” Usein juuri myrskyn jälkeen tulevat
elämän kauneimmat hetket, joten ole kiitollinen jokaisesta myrskystä joka
elämääsi tulee.”
Tähän olisi hyvä lopettaa tämä emaili mutta haluan vielä jakaa tähän perään vielä uunituoreen tilanteen, missä hyödynsin tätä hyvän näkemistä kaikissa asioissa.
Eli tuttuni osti uuden auton ihan vain pari viiikoa sitten ja sitten kännykkään puhuessan parkkipaikalla kolautti uuden autonsa heti ekan viikon aikana betoniporsaaseen , niin että se vaatii kalliin peltien oikomisen ja maalauksen.
Hän oli hyvin näreissään tästä asiasta . Mikä hassuinta hän syytti auton peiliä, betoniporsaan sijaintia ja kännykkään puhumistakin. Mutta ei oikeastaan itseään ollenkaan.
Kun huomautin hänelle tästä imitoimalla häntä ja kertomalla kuinka betoniporsas tärmäsi autooni niin meinasin tukehtua naurusta. Hänen kunniakseen niin hän myös nauroi asialle kun tajusi, että tosiaan syytti liikkumatonta betoniporsasta.
No ajattelin lohduttaa häntä ja sanoin hänelle että “hei ehkä tämä oli hyödyksi.”
“Entä jos tämä saa sinut olemaan varovaisempi tulevaisuudessa ja vältät sen takia isomman kolarin?”
Tuolla hetkellä kun hän ajatteli tätä mahdollisuutta, niin hänen näreisyytensä suli pois välittömästi ja hän tuli taas iloiseksi ja näytti että hän oli onnellinen tästä kolaristaan nyt.
No olin hänen kyydissä muutama päivä sitten iltapimeällä auto uunituoreena korjaamolta.
Hän arvatenkin ajoi varovasti.
Yhdessävaiheessa tielle astui yhtäkkiä täysin mustiin vaatteisin pukeutunut henkilö joka puhui kännykkään, eikä katsonut ympärilleen ollenkaan, vaan käveli vain tien yli katsomatta.
No ystäväni näki tämän henkilön ajoissa kun oli nyt erityisen valppaana ja jarrutti tarpeeksi ajoissa että mitään vaaratilannetta ei edes syntynyt. Mutta ei olisi vaatinut paljoa keskittymättömyyttä että tuosta tilanteesta olisi tullut läheltäpititilanne tai jopa onnettomuuskin.
Ja oli jopa melkein kuin tuossa tilanteessa, sen kolarin hyöty tuli jo toteutuneeksi.
Parasta,
Karri Koivula
P.S.: Jos sinun on vaikea nähdä hyvää huonoissa asioissa, sinun kannattaa poistaa negativisia alitajuisia lapsuusaikana muodostuneita vääriä uskomuksia mielestäsi. Nämä alitajuiset uskomukset ovat tekijä, joka ohjaa mieltäsi negatiivsempaan suuntaan automaationa ja pitää sinua negatiivsten tunteiden rotkossa.
Nämä negativiset alitajuiset lapsuusajan uskomukset ovat myös esim syy miksi virheiden teko on kivuliasta tunnetasolla ja miksi ystävänikin syytti alkuun betonporsasta eikä itseään.
Syy tähän on alitajuinen negatiivinen lapsuusajan uskomus joka meillä kaikilla melkein on että “jos teen virheen, niin minut hylätään ”
Uskomus syntyy kun lapsena olemme avuttomia ja vanhemmista riippuvaisia ja lapsen kehittymätön mielemme luo usein tuon alitajuisen uskomuksen.
Tämä yleinen alitajuinen uskomus saa meidät sitten tuntemaan tunteen tuskaa virheistä kun alitajuisesti yhdistämme virheiden teon hylätyksi tulemisen riskiin.
Virheistä ei automaattisesti kuuluisi tuntea tuskaa, koska osa virheistä on hyviä. Esim jos opettelet vaikka kieliä luokassa. Väärin ääntäminen muiden edessä voi tuntua pahalta, mutta sen ei pitäisi tuntua pahalta ollenkaan. Koska se on vain osa oppimista. Moni kuitenkin kokee tuskaa tässä tilanteessa omaamiensa negatiivisten alitajuisten uskomuksiensa takia.
Kun poistat yleisimmät negatiiviset alitajuiset lapsuusajan uskomukset mielestäsi, niin se tapa miten koeat maailmaa ja elämää muuttuu paljon positiivisemmaksi ja alat myös automaattisesti ajatella asioista positiivisemmin.
Nämä negatiiviset lapsuusajan uskomukset kannattaa poistaa senkin takia että ne ovat epätosia. Epätodet uskomukset tietoiset ja alitajuiset on yleensä se tekijä joka on tielläsi sen välillä mitä haluat elämästä.
Sitten sekin vielä, että ehkä suurin yksittäinen hyöty näiden negatiivisten uskomusten poistamisesta on esiintymisjännityksen poistuminen.
Esiintymisjännitys syntyy kun alitajuisella tasolla koemme että hengissä selviämisemme vaatii muiden ihmisten hyväksyntää. Ja se on syy miksi esiintymisjännitys on monilla samaa tasoa kuin kuolemanpelko. Koska se siis on juuri sitä kuolemanpelkoa niiden alitajuisten uskomusten takia.
Opi lisää lapsuusaikana muodostuvista negativisista uskomuksista ja miten niiden poisto hyödyttää sinua e-kirjeestäni, jolle voit liittyä esim oikealta ylhäältä tätä sivua.