Onko apnea-laitteesta (pap) hyötyä vai haittaa tutkimusten mukaan?

Sain edelliseen viime viikon viestiin kommentiksi tämän kysymyksen:

“Mitäs mieltä olet siitä että käytän uniapneaan c-pap eli
Ylipainehoito laitetta? Se estää hengityksen lamautumisen nukkuessa. Ois
Kiva jos ottaisit tämän aiheen esiin jossain vaiheessa. Meitä on varmaan
Aika monta jotka käyttää c-pap laitetta.” T. Sirpa

K.K.: Hei hyvä kysymys Sirpa.

Selvitinkin tätä pap koneen käyttöä apneaan joku aika sitten ja sain selville
että sen käytöstä ei olisi uusimpien tutkimusten mukaan hyötyä apneaan liittyvän
kohonneen kuolemanriskin vähentämisessä .

Mutta että se ei myöskään lisäisi kuolemanriskiä tilastollisesti merkittävällä
tavalla mitä unilääkkeet tekevät uusimpien tutkimusten mukaan.

Joten pap laitetta voi periaatteessa käyttää tämän hetken tutkimustietojen pohjalta
unenlaadun parantamiseen ja seuraavan päivän energiatasojen nostamiseen, jos se
auttaisi tällä tavalla. Mutta laitteelta ei voi odottaa apneaan liittyvän
kohonneen kuolemanriskin vähentymistä.

Alla esimerkki tutkimus vuodelta 2017, joka kävi läpi 10 erillistä pap tutkimusta,
ja totesi että missään niistä pap ei vaikuttanut kuolleisuuteen tilastollisesti
merkittävästi:

( Association of Positive Airway Pressure With Cardiovascular Events and Death
in Adults With Sleep ApneaA Systematic Review and Meta-analysis
Jie Yu, MD; Zien Zhou, MD; R. Doug McEvoy, MD; Craig
S. Anderson, PhD Anthony Rodgers, PhD;Vlado Perkovic, PhD; Bruce Neal, PhD
JAMA. 2017;318(2):156-166. doi:10.1001/jama.2017.7967 )

Miksi apnealaitteen käyttö ei laskisi kuolemanriskiä jos se auttaa apneaan?

Siksi että apnea on oire hyvin matalasta solutason happitasosta ja suurin osa
kuolemanriskiä syntyy madaltuneesta happitasosta ei siitä apneaoireesta
itsessään.

Kuolemanriskin laskemiseksi pitäisi siis päästä eroon matalasta happitasosta
apneaoireen lisäksi myös jotta saisi maksimaalisen hyödyn.

Miksi apneaoire tulee?

No joskus kehon reaktio todella matalaan happitasoon on niinkin outo kuin
pysäyttää hengityksesi.

Eli kun sinulla on liian matala solutason happitaso, kehosi yritää paikata sitä
hengittämällä enempi.

Tämä ei kuitenkaan toimi ja liika hengityskin on huonosta ja lopulta kehosi
reagoi tähän sillä, että se alkaa rajoittaa hengitystäsi erillisellä
reaktiolla.

Uniapnean yhteydessä kehosi rajoittaa hengityksen määrää lopettamalla
hengityksesi välillä kokonaan.

Uniapneaa lievemmässä kuorsauksessa kehosi taasen laajentaa hengitysteiden
kudoksiasi rajoitaakseen ilman kulkua , mikä sitten johtaa siihen kuorsaus
ääneen kun ilma ei kulje esteettä.

Kumpikin kuorsaus ja apnea ovat siis reaktioita liian matalaan happitasoon ja
sen johdosta liikaan hengitykseen.

Kumpikin ongelma loppuu myös välittömästi kun solutason happitasosi on
mitattavasti riittävän korkealla tasolla.

Kuorsaus on lähtökohtaisesti merki lievemmästä happipulasta ja apnea on
merkki suuremmasta.

Kuorsaamattomuus ja apneattomuus eivät ole kuitenkaan merkki riittävän
korkeasta happitasosta.

Näin koska kuorsaukseen ja apneaan liittyvät myös geenit. Osa ei saa apneaa tai
kuorsausta ikinä, vaikka heillä olisi matala happitaso, koska heillä ei ole
tuohon kehon reaktioon vaadittavaa geenistöä.

Hengitysteiden laajuus vaikuttaa myös ainakin kuorsaukseen, mitä kapeammat ne on
sitä helpommin kuorsausääni alkaa syntyä ja siksi esim liiat kaulaläskitkin on
varmaankin tekijä kuorsausäänen helpommin syntymisessä.

Parasta,
Karri Koivula

P.S.: Jos kuorsaat tai sinulla on uniapneaa niin sinun kannattaa liityä sähköpostilistalleni
ja kuulet uusimpia tiedelöytöjä liityen niiden ratkaisuun.

Liity sähköpostilsitalleni esimerkiksi vaikka oikealta ylhäältä tätä sivua.