Eilen hyppäsin bussiin viedäkseni kasan gelatiinipaketteja postiin,
minulla oli varmaan 20 kg paketteja kolmessa jumbo muovikassissa.
Tämä oli eka kerta kun vein paketteja postiin bussilla ja hieman
pelkäsin, että mitenköhän se onnistuu näin isojen kantamuksien kanssa,
mutta huoleni oli turha se onnistui vallan mainiosti, vissiin kaikki
bussit mitkä tästä läheltä kulkevat ovat matalalattiabusseja
nykyisin, joten bussiin meno ja sieltä ulosastuminen on kuin vain ottaisi
askeleen kadulla.
Ainoa mistä voisin valittaa on ne painettavat laitteet , niiden painaminen
käy ihan työstä jopa itseltäni, saisivat vaihtaa hieman kevyemmin
toimiviin laitteisiin.
No anyway sitten kun sain postitukset tehtyä , menin läheiselle
pysäkille odottamaan bussia, jolla pääsisin takaisin työmaalleni sorvin
ääreen.
Kello oli muistaakseni 3 ja pysäkillä oli 3 -5 koululaista ja kaikki
näytti rauhalliselta.
Seisoin parisen metriä koululaisten edessä ja bussi tulikin aikalailla
välittömästi ja
nostin käteni pysäyttääkseni sen.
Samassa kun nostin käteni tunsin, että joku ötökkä pyrkii oikealta
puolelta niskansivua kauluksestani sisään.
En halunnut tarjota majoitusta tuolle ötökälle ja otin vaistonvaraisesti
siitä kiinni vasemmalla kädellä heittääkseni sen pois.
Tuota ötökkää kiinniottaessani kuitenkin puristin sitä vähän liiaksi
ja tunsin ja kuulin kuinka se rutisi sormieni puristuksessa ja samalla
tunsin tajutonta poltettta niskassani.
Tajusin silloin, että tuo ötökkä oli ampianen ja se pisti minua niskaan
samalla kun tartuin siihen kiiinni.
Tämä oli eka kerta elämässäni kun ampianen on pistänyt minua, olen
jollain ihmeellä onnistunut välttämään ampaisten pistot elämässäni
tähän asti, vaikka ampiaiset ovat pesineet aina joko mökin parvekkeella
tai täällä kotini parvekkeella.
Tämä eka ampiaisenpistos poltti niin penteleesti ja polte vain yltyi
bussissa sisällä, että melkein aloin nauramaan.
Arvelin, että ei kai se piikki vain ole edelleenkin niskassani
pumppaamassa myrkkyä kehooni, en kuitenkaan uskaltanut sitä ruveta
bussissa hapuilemaan.
Kotona näin peilistä, että niskassani oli tosiaankin edelleen tuon
ampiaisen piikki ja nappasin sen pois – pöydällä talouspaperin
päälläkin se pumppasi edelleenkin kuin voimakas sydän konsanaan.
No tuo kipu vaikka polttelikin niin penteleesti, niin ei ollut kuitenkaan
niin paha
kuin olisin ehkä pahimmissa kuvitelmissa kuvitellut ja koska olin
välttänyt tuon pistoksen niin pitkään, niin kai sen oli joskus pakko
tapahtua.
Nyt jälkeenpäin tuli mieleen, että olen nähnyt kun ihmiset ovat
juosseet ampiaisia pakoon pysäkeillä useampaankin kertaan. En muista,
että aikaisempina kesinä olisi ollut näin paljon ampiaisia joka
paikassa.
Nyt pistos on jo ihan rauhoittunut ja vain jos käännän päätä, niin
kohtaa vähän kihelmöi.
Parasta,
Karri Koivula
P.S.: Ekaa kerta tilaajana ? Jos et ole tilannut mitään minulta aiemmin
niin nyt on hyvä aika tehdä se ekaa kertaa. Tokaa tai useampaan kertaan
tilanneet myös yhtä tervetulleita. Mene tänne ( linkki vain sähköpostilistalaislle) ja tilaa mitä mielesi
halajaa: