Luin eilen lehdestä aiemmin irtileikkaamani artikkelin uudesta diabetes parannuskeino läpimurrosta.
Lehdessä kerrottiin että tutkijat ovat kehittäneet keinon tehdä kantasoluista, haiman insuliinia tuottavia beetasoluja
Ja että nämä solut voidaan istuttaa henkilön sisään minne vain ja ne alkavat tuottaa insuliinia kehon tarpeiden mukaan.
Tämä aika suuri läpimurto voi teoriassa olla jopa totaalinen parannuskeinokin 1 tyypin diabeetekseen.
Diabetes tyyppi 1 on ongelma siis jossa kehosi ei tee insuliinia ollenkaaan, koska betasolut ovat kuolleet.
Vertaukseksi diabetes tyyppi 2 on ongelma, jossa kehosi ei tee tarpeeksi insuliinia pitääkseen verensokerin normaalina, koska kehossasi on 1.liian suuri insuliinivastustuskyky ja 2. koska mahdollisesti beetasolujesi toiminta on heikentynyt insuliinin pitkäaikaisen ylituotannon takia.
Eli jos on insuliinivastustuskykyä, keho ylituottaa insuliinia, jotta se saisi laskettua verensokerin normaaliksi ja ajan kanssa toi ylituotanto ilmeisesti väsyttää insuliinia tuottavat betasolut ja insuliinituotantokyky laskee hieman, minkä jälkeen sitten verensokeri alkaa jäädä koholle lopulta.
No nyt tämä uusi keksintö tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa insuliinia ei ehkä tarvita niin usein diabeteshoitona, kun osa diabeetikoista voi ehkä saada insuliinituotantonsa normaaliksi kantasoluhoidon avulla.
Hoidossa on kuitenkin vielä ongelmia.
Pääongelma on tällähetkellä se, että näitä istutettavia kantasoluja ei tehdä tämän kohdehenkilön omista soluista – vaan jo valmiiksi tehdyistä soluista.
Ongelma on tässä se, että näin tehden, niin tämän potilaan keho kokee noi kantasolut vieraiksi ja siksi tämä kantasolujen istutus edellyttää elinikäistä immuunijärjestelmän toimintaa laskevien lääkkeiden käyttöä.
Nyt tämä tarvittava Immuunijärjestelmän toimintaa laskeva elinikäinen lääkehoito voi osoittautua huonommaksi ratkaisuksi kuin insuliinin piiikitys lopulta. Aika näyttää.
Toinen ongelma joka koskee 2 tyyppin diabeeteksen omaavia, on se että 2 tyypin diabeteksen yhteydessä ongelman syy on insuliinivastustuskyky.
Ja siksi vaikka 2 tyypin diabeetikoillakin tämä keino normalisoi verensokerin, kun heillä nämä istutetut beetasolut alkavat tuottaa insuliinia niin paljon, että se puskee insuliinivastustuskyvyn läpi.
Niin tämä verensokerin normalisointi tapahtuu siis insuliinin ylituotannon avulla aina.
Ja tämä ei ole optimaalia, kun insuliinin ylituotanto on valitettavasti myös ongelma.
Tutkimuksissa on esim todettu että diabeetikoilla joilla on ns diabeteksen esi-esivaihe jossa kehon verensokeri on normaali, mutta insuliinintuotanto on jo ylisuurta, tuon verensokerin normaalina pitämiseksi, niin että näillä normaalin verensokerin omaavilla, mutta insuliinia ylituottavilla – on jo suurentunut sydäntauti ja verisuoniongelmariski.
Eli diabeteksen pääperusongelma on verisuonten tuhoutuminen, minkä takia suurin osa diabeetikoista saa lopulta sydärin.
Nyt tämä normaali verisuoniterveys edellyttää normaalia verensokeria ja normaalia insuliinitasoa, vasta sen jälkeen verisuoniongelmien muodostumisen määrä on vähäistä.
Mitä tämä tarkoittaa sitten?
Se tarkoittaa että 2 tyypin diabeteksen aiheuttavan insuliinivastutuskyvyn lasku pitää edelleen olla päätavoite diabeeteksien yhteydessä, vaikka tämä uusi teknologia mahdollistaisi joskus tulevaisuudessa ulkoisesta insuliinipiikityksestä luopumisen.
Normaali terveys olisi siis normaali insuliinituotanto plus ei-insuliinivastustuskykyä. Pelkkä normaali verensokeri ei riitä yksistään.
Miten laskea sitten insuliinivastustuskykyä?
No siihen on kaksi keinoa; painonpudotus ja soluenergiatason nosto.
Insuliinivastustuskyky on perimmäiseltä syyltään ilmeisesti solujen suojareaktioyritys liikaan energiansaantiin jota ne eivät pysty käyttää kunnolla.
Mitä enempi läskiä sitä enempi liiallista energiaa ja siksi painonpudotus auttaa poistamaan tutkitusti insuliinivastustuskyvyn jopa yli 80% ihmisistä, jos painonpudotus on vain riittävän suuri.
Toinen mikä pitäisi auttaa on soluenergiatason nosto – tarkemmin soluhappitason nosto.
Eli jos solutasolla on liian matala oikealla tavalla käytettävissä oleva happitaso, niin solut eivät voi tehdä energiaa kunnolla sokerista ja tämä matala happitasotila luo sitten tavallaan solujen sisään liiallisen energiansaantitilanteen – kun soluille olisi tulossa kehosta liikaa sokeria suhteessa käytettävissä olevaan happeen ja ne suojautuvat tältä insuliinivastustuskyvyn lisäämisellä.
Kun oikein käytettävissä oleva happimäärä nousee solutasolla, niin sitten myös solujen kyky tuottaa energiaa sokerista nousee ja ne pystyvät polttamaan enempi sokeria soluissa energiaksi ja solujen insuliinivastustuskyky voi siksi vähentyä, kun solut pystyvät tässä tilanteessa ottamaan vastaan enempi sokeria turvallisesti.
Eli jos haluat poistaa insuliinivastustuskyvyn kehostasi parhaiten ja ratkoa 2 tyypin diabeetesongelmat, niin pudota painoa ja nosta soluhappia ja soluenergiatasoasi elämäntaparatkaisulla minkä paljastan tässä Superterve Keho Systeemissä.
1 tyypin diabeetekseen ei ole olemassa elämäntaparatkaisua, mutta senkin yhteydessä haluaisit omata ei-insuliinivastustuskykyä omaavan kehon.
Moni 1 tyypin diabeetikko on varmaankin tavallaan myös 2 tyypin diabeetikkokin tietämättään, kun omaa liiallisen insuliinivastustuskyvyn kehossaan.
Parasta,
Karri Koivula
P.S.: Hanki optimi verensokerihallinta ja terve versiuonisto plus laiha vartalokin helposti- tämän Superterve Keho systeemin avulla.
P.S:S.: Lehden artikkelin mukaan insuliinia tuottavia betasoluja on haimassa vain millilitra . Tämä pienuus yllätti minut. Luulin että paljon isompi alue haimassa tuottaisi insuliinia.
Tämä pienuus varmaan selittää hyvin, miksi noi solut voivat tuhoutua 1 tyypin diabeteksessa ja väsyä 2 tyypin diabeteksessa liiallisen insuliinivastustuskyvyn takia.