Miten optimoida kalsium ja magnesiumtasot sekä niiden sijainti kehossa

Sain äskettäin seuraavan viestin. Kommenttini perässä.

“Hei.
Kävin ns. kuivaverianalyysissä jossa ilmeni magnesiumin ja kalsiumpuutos.
Kalsium kaikkein eniten. (uskoako tähän kuivaverianalyysiin ?) Jalkakramppien ja
suonenvetojen takia kävin viimevuonna 10/18 suonikohjut hoidattamassa ja nyt
suonenvedot hävinneet. Jalkaongelmia edelleen. Olisiko sinulla apuja pulmaani.
t. Tuula
ps.mikä magnesium ja kalsiumvalmiste olisi hyvä/ kuinka paljon ja mistä tiedän
kun kaikki balanssissa. Olen 61v nainen, pitkiä työpäiviä jalkojen päällä.”

KK.: Hei tuula. Eli kysyt jalkavaivoihin apua ja kysyt magnesiumista ja
kalsiumista.

Kirjoitan erikseen jalkavaivoista.

Käyn läpi tässä nyt lähinnä vain tuota kysymääsi magnesium ja kalsium asiaa.

Eli en tiedä tosta mainitsemastasi kuivaverianalyysistä mitään, mutta noin
yleisesti magnesiumin ja kalsiumin mittaaminen verestä ei ole kovin hyvä
mittari oikeiden kalsiumi ja magnesiumitasojen saavuttamiseksi kehossa.

Näin koska määrä veressä ei ole siis sama kuin kudoksissa. Ja erilaisten
toimintahäiriöiden yhteydessä normaalia suurempi kalsiumin ja magnesiumin määrä
veressä voi välillä tarkoittaa pienempää määrää kudoksissa.

Vastavuoroisesti välillä joidenkin toimintahäiriöiden kohdalla normaalia
pienempi määrä veressä voi tarkoittaa joskus suurempaa määrää kudoksissa .

Tämä eroavuus veren ja solujen tasoissa ja erilaisten toimintahäiriöiden
vaikutus näihin tasoihin monin eri tavoin ja eri ongelmien ilmeneminen
mahdollisesti samaan aikaan kehossa – tekee kalsiumin ja magnesiumin
annostelusta veriarvojen perusteella hieman haastavaa mielestäni.

Muutamia esimerkejä tästä.

Eli luiden haurastuminen voi joskus johtaa korkeaan verenkalsiumiin kun
kalsiumia vapautuu paljon luista.

Korkea verenkalsiumi voisi tässä yhteydessä johtaa siihen päätelmään että
kalsiumin saantia pitäisi vähentää.

Kalsiumin vähentäminen ei kuitenkaan ole ehkä fiksua luiden haurastumisen
yhteydessä.

Esimerkki 2.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja kilpirauhashormonien puute soluissa johtaa
siihen että solut vetävät virheellisesti liika kalsiumia sisäänsä ja puskevat
liika magnesiumia ulos.

Tämä johtaa kohonneeseen veren magnesiumitasoon ja madaltuneeseen veren
kalsiumitasoon.

Tässä veriarvoja katsomalla voisi ajatella, että magnesiumin vähennys ja
kalsiumin lisäys olisi fiksua.

Kuitenkin solujen sisällä on tässä yhteydessä jo liika kalsiumia ja liian vähän
magnesiumia . Joten homma ei välttämättä toimisi aivan halutusti.

Eli voi olla turhan vaikeaa annostella magnesiumin ja kalsiumin ottoa
veriarvojen perusteella, koska päällä voi olla useita toimintahäiriöitä, jotka
vaikuttavat sikin sokin magnesiumin ja kalsiumin määriin soluissa ja veressä.

Onneksi on olemassa parempi tapa.

Parempi tapa on että normalisoit kehon toiminnan ja poistat näin tekemällä
kalsiumin ja magnesiumin säätelyyn liittyvät häiriötekijät. Jonka jälkeen
kehosi säätelee magnesiumia ja kalsiumia oikealla tavalla ja veriarvot kuvaavat
varmemmin kalsiumin ja magnesiumin kokonaistasoja kehossa.

Avain tähän kehosi toiminnan normalisoimiseen on solutason happitason nosto
liian matalasta, korkeammalle ns normaalille tasolle.

Tässä esimerkkinä pari yleisintä happitason nostolla korjaantuvaa kalsiumin ja
magnesiuminsäätelyn häiriötä.

Ekana kalsiumia koskeva esimerkki.

Eli kun kehossasi on matala happitaso se johtaa solutasolla lisääntyneeseen
maitohapontuotantoon.

Silloinkin kun esim treenaat, se lisää maitohapon muodostumista. Treenin
yhteydessä kehollasi kun ei ole treenin happea kuluttavan vaikutuksen takia
monesti tarpeeksi happea tuottaa energiaa normaalisti ja se tekee energiaa
myös hapettomasti eli anaerobisesti ja tämän hapettoman energiatuotannon
sivutuotteena syntyy enempi maitohappoa.

Nyt tämä maitohapon muodostuminen ei ole ongelma kun se tapahtuu treenin
yhteydessä, koska se on lyhytaikaista ja kehosi käsittelee maitohapon pois
ongelmitta.

Ongelmia syntyy kuitenkin jos maitohappoa muodostuu koko ajan liiallisia määriä
matalana olevan yleisen solutason happitason takia.

Tällöin kehoosi alkaa kertyvä maitohappoa niin suuresti, että maitohapon
happamuus sotkee kehosi ph tasapainoa ja kehosi on tehtävä jotain liian
happamuuden laskemiseksi.

Yksi mitä kehosi voi tehdä ja tekee on irroittaa emäksistä kalsiumia luista ja
puskea sitä sitten pehmytkudoksiin tasapainottamaan vähähappisesssa tilassa
toimivien solujen tuottamaa liikaa maitohappoa.

Valitettavasti kun tämä jatkuu pitkään, niin se johtaa pehmytkudosten
kalkkeutumiseen ja mahdollisesti myös luiden haurastumiseen, kun niistä virtaa
kalsiumia ulos enempi kuin normaalioloissa.

Välillä kuulen puhuttavan että länsimaissa ravinto, mahdollisesti liika liha ja
maitotuotteiden syönti loisi liikaa happamuutta kehoon ja tämä tekijä lisäisi
luiden haurastumista edelläkuvatun kaltaisesti ja olisi syy osteoporoosin
yleisyyten länsimaissa.

Jossain määrin näin voisi ehkä ollakin. Mutta isompi tekijä on kuitenkin se
matala happitaso. Näin koska etelän paimentolaiset Afrikassa, joilla ravintona
lähinnä vain maito, liha ja veri – niin eivät omaa juurikaan osteoporoosia.

Syy miksi heillä ei ole osteoporoosia juurikaan vaikka ruuan happamuusvaikutus
on verrattavissa länsimaisiin ruokavalioihin – on että noilla paimentolaisilla
on korkeampi normaaliksi luokiteltava solutason happitaso. Länsimaissa
vastavuoroisesti aikalailla kaikilla on liian matala solutason happitaso
teollistuneemman yhteiskunnan elintavoista johtuen ja siksi osteoporoosikin on
suht yleistä.

Okei sitten magnesiumim säätelystä.

Sen säätelyn kanssa on vähän samanlainen juttu. Matala happitaso sotkee kehon
magnesiuminsäätelyä eri tavoin.

Ekaksi matala happitaso kilpirauhasen soluissa vähentää joillain
kilpirauhashormonien tuotantoa normaalista.

Nyt ilman riittäviä kilpirauhashormoneja kehosi kaikki solut päästävät
epänormaalisti ulos liikaa magnesiumia ja tämä nostaa magnesiumtasoja veressä,
vaikka luo magnesiumin puutetta soluissa.

Toinen tekijä miten matala happitaso sotkee magnesiumtasoja on sama
edellämainittu maitohapon luoma suurempi happamuus. Keho reagoi
liikahappamuuteen osalla virtsaamalla ulos enempi magnesiumia.

Eli kalsiumi ja magnesiumtasojen optimoimiseksi ja sijainnin optimoimiseksi
sinun on tärkeämpää nostaa happitasosi korkeaksi normaaliksi, kuin lisätä tai
vähentää magnesiumin tai kalsiumin ottoa veriarvoja katsomalla.

Kun happitasosi on normaali niin kehosi magensium ja kalsiumsäätely toimii
niinkuin pitääkin ja niitä on oikeat määrät oikeissa paikoissa – kunhan saat
niitä
riittävästi ravinnostasi.

Kuule lisää happitason nostosta liittymällä sähköpostilistalleni esim oikealta ylhäältä.

Parasta,
Karri Koivula

P.S.: Riittävän korkea happitaso myös lopettaa suonenvedot aikalailla
totaalisesti.

Itsellä kun minulla oli matala happitaso niin saatoin kärsiä suonenvedoista
treenatessa tai aamulla herätessä, mutta en ole saanut ollenkaan suonenvetoja
sen jälkeen kun nostin happitasoni korkeammalle tasolle.

Aamun suonenvedot muuten liittyvät siihen kun aamuyöstä on matalimman happitason
hetki ja aamuyöllä ja aamulla voi kokea siksi herkemmin matalaan happitasoon
littyviä oireita kuin päivällä tai illalla.

Tämä happitason notkahdus aamuyöllä on myös syy miksi aamuyö on todettu monissa
tutkimuksissa suurimman kuolleisuuden ajaksi.

Onneksi kun solutason happitaso on riittävän korkea niin yöllinen notkahdus ei
ole kovin suuri ongelma.