Näin muutama viikko sitten lehtiartikkelin crossfitkisoihin
valmistautuvasta henkilöstä.
Artikkelin luettuani päätin käydä netissä vähän
tsekkailemassa missä crossfitin suhteen nykyään mennään –
olen yleensä ekana kaikessa – ja crosfitt oli itselle, kuin
serkku jota en ollut nähnyt pitkään aikaan, ja oli aika
päivittää mitä oikein oli tapahtunut tällä välillä.
Opin, että crossfitistä on tullut melkein mainstreami laji, ja
opin, että meillä on
suomalainen crossfitmestari vuodelta 2009, Mi-ko Salo –
suomalaisille Mikko Salo.
No sen asian tiesin jo aikaisemmin, mutta opin yhden uudenkin
asian – ja voi olla, että hyödyt siitä vaikka et
suoranaisesti mitään crossfittiin liittyvää koskaan
tekisikään.
Asia:
Crossfit kisojen karsinnoissa oli ja on edelleenkin laji jossa
hypitään tuolille/penkille,
ja sitten siitä ales lattialle, ja taas ylös – ees taas.
En voinut uskoa silmiäni, kun luin , että ilmeisesti yli 20
ihmistä oli katkaissut akillesjänteen tuota
tehdessään, crossfitkisojen karsinnoissa.
Osallistujia oli toki kymmeniätuhansia, mutta silti numero
kuulostaa korvaani isolta luvulta (akillesjänne on sentään
kehon vahvin jänne )
Ilmeisesti akillesjänne on riskissä juuri tuolilta alashypyn
yhteydessä, kun henkilö väsyy eikä enää ota painoa koko
jalkapohjalla, ja koukista polvia – vaan tömähtää vain
päkiöille jalkojaan koukistamatta, jolloin akillesjänne ottaa
koko laskeutumisen energian.
Eli , Jos hypit joskus treenin yhteydessä tuolille ja ales –
poista riskit sillä, että laskeudut aina astuen ales- ei
edestakaisin hyppimällä – tee ainakin näin tilanteissa
joissa tekisisit liikettä väsyneenä ja korkeilla toistoilla.
Yleensäkin, jos teet vaikeita kordinaaatiota vaativia liikeitä,
haluat tehdä niitä mahdollisimman virkeänä etkä
väsyneenä.
Crossfitissa yleensäkin pidän ei optimaalina sitä, että usein
tehdään esim painnonnosto-olympialajin liikevariaatioita
suurilla toistoilla ja väsyneenä.
Kuvittele, että olet nuorallakävelijä ja kieppumassa
korkeuksissa.
Vaijerilla olo vaati taitoa, ja horjahduksella voi olla pahat
seuraukset.
Haluatko tehdä sitä, kun lihaksesi alkavat täristä
väsymyksestä ja maitohapot puskemaan läpi ihon.
Et.
Se olisi hullua.
Samalla lailla treenatessa haluat tehdä liikkeitä joissa et
ole maailman suurimmassa riskissä maitohappojen iskiessä.
Kehonpainokuntoilu ( kun se ei sisällä tuolilta
ales ja ylös hyppyjä) on turvallisimmasta päästä, mutta
siinäkin on hyvä jakaa liikkeitä sellaisiin joita voi tehdä
pidemmälle väsymykseen, ja sellaisiin joissa kannattaa jättää
voimia varastoon.
Jaankin kehonpainokuntoilussa liikkeet kehonhallinta
ja intensiteettiliikkeisiin.
Intensiteettiliikeet ovat liikkeitä jotka sopivat väsymykseen
asti tehtäviksi. Kehonhallintaliikkeet ovat puolestaan liikkeitä
joita kannattaa tehdä niin, että jättää voimia jäljelle.
Kokeneempana pystyt tekemään myös kehonhallintaliikkeitä
hieman väsyneempänä, mutta aluksi on hyvä noudattaa tätä
jakoa tarkemmin.
[widgets_on_pages id=2]