Tutkimus: Victoriaanisen ajan ihme – syövät etenivät silloin paljon hitaammin – mikä syynä?

Kun tein pari viikkoa sitten aiempaaa Victoriaaniseen aikaan
ja syöpiin liittyvä emailia , niin löysin samalla
mielenkiintoisen tutkimusraportin, joka oli peräisin
Victoriaaniselta ajalta.

Eli Victoriaanisella ajalla 150 vuotta sitten syövät olivat
harvinaisia, niitä oli vain 10% nykymääristä, mutta niitä oli
silloinkin ja lääkärit hoisivat niitä parhaansa mukaan
ja tekivät tutkimuksia myös jo tuona aikana.

Tuona Victoriaanisena aikana myös kuuluisa Lancet
julkaisu oli jo olemassa ja vuoden 1856 Lancetissa oli
seuraava, sen ajan yhden kuuluisimman kirurgin James
Pagetin tutkimusraportti, koskien hänen
rintasyöpäpotilaidensa keskielinikätilastotietoja
kasvaintyypeittäin.

( Paget J. On the average duration of life in patients with
scirrhous cancer of the breast. Lancet. 1856;1:62–63. )

Eli tämä kirurgi James Paget raportoi Lancetissa
rintasyöpotilaidensa elinikäkeskiarvoja suhteutettuna
kasvaimien kokoihin ja tyyppeihin.

Nämä tiedot itsessään eivät ole mitenkään erikoisia.

Mutta niistä on löydetty merkittävä tieto, kun niitä on
verrattu nykyajan lääkärien vastaaviin.

Eli nykytutkijat ovat verranneet Pagetin kirjaamia
keskielinikätietoja nykyisiin ja todenneet että tuona
Victoriaanisena aikana samantyyppinen ja kokoinen
rintasyöpä eteni paljon hitaammin, kuin mitä se etenee
nykyaikana.

Eli siis syöpää ei vain ollut 90% vähempi silloin –
syöpä myös eteni päälle tullessaan paljon hitaammin.

Tämä syövän hitaammin eteneminen on suuri mysteeri
lääkäreille.

He ihmettelevät että miten on mahdollista että
samanlainen syöpä etenisi hitaammin victoriaanisena
aikana kuin nykyaikana? Syöpä kun ei pitäisi olla
muuttunut mitenkään noista ajoista ja sen pitäisi edetä
samaa vauhtia nykyaikanakin.

No minulla on yksinkertainen selitys tähän mysteeriin.

Eli Victoriaanisilla oli siis hyvin vähän niitä
syöpiä, koska heidän solutason happitaso oli hyvin
korkea keskimäärin sen ajan elintapojen takia.

Ja meillä nykyihmisillä on siis paljon syöpiä, koska
solutason happitasomme on paljon matalempi keskimäärin´
nykyajan elintapojen takia.

No nyt tilanne on se, että koska keskihappitaso oli silloin
korkeampi, niin olisi aika loogista olettaa,
että tämä ero olisi olemassa myös syöpäpotilaidenkin
yhteydessä.

Eli todennäköisesti silloisilla syöpäpotilailla oli
keskimäärin korkeampi happitaso kuin
nykysyöpäpotilailla.

Nyt tämä tekijä selittäisi syövän hitaamman
etenemisen.

Mitä korkeampi happitaso, sen paremmin keho toimii ja voi
siten taistella syöpää vastaan ja sitä kautta hidastaa
syövän etenemistä.

Victoriaansilla syöpäpotilailla se happitaso oli liian
matala syövän voittoon, mutta koska se oli kuitenkin
keskimäärin korkeampi kuin nykysyöpäpotilailla – niin
se johti victoriaansilla ihmisillä syövän nykyaikaa
merkittävästi hitaampaan etenemiseen.

| August 27th, 2019 | Posted in uncategorized |

Comments are closed.